Ajan kuluessa nauhalle tallennettu informaatio heikenee. Tämä aikaansaa signaali/kohinasuhteen (S/N) huononemisen, joka näkyy kuvassa kasvavana mustavalko- ja värikohinana. Kuva ei ole enää yhtä värikäs kuin tallennushetkellä ja lisäksi kuvaan on ilmestynyt rakeisuutta (kohinaa). Prosessi etenee salamyhkäisesti, sillä videonauhurin signaaliteiden AGC vahvistimet pystyvät kompensoimaan signaalin heikkenemistä tiettyyn rajaan asti. Siksi kuva ei aluksi näytä paljoakaan huononevan, mutta ajan kuluessa vaikutus kiihtyy.
Seuraavassa on mitattu VHS nauhalta tulevaa taajuuspektriä keräten huippuarvoa noin kahden minuutin toiston ajalta. Vaikka tällä tavoin ei saadakaan mitattua erisisältöisistä nauhoista johtuen tarkkaa S/N arvoa väripuolelle näkyy mittauksissa silti selvästi, kuinka signaali on heikentynyt 20 vuodessa - huolellisesta säilytyksestä huolimatta.
Tämän vuoksi Eselecin digitointiprosessi mukautetaan jokaiselle toistettavalle nauhalle erikseen. Ennen digitointia säädetään mm. sopivat luminanssin ja krominanssin tasot, jotta nauhalta saataisiin informaatio mahdollisimman tarkasti talteen. Digitaalisella jälkikäsittelyllä kuvakohinaa saadaan merkittävästi pienemmäksi, digitaalisesti korjattu kuva on parempi kuin mitä VHS nauhalta on mahdollista saada ulos edes tuoreeltaan. Eselecin digitointiprosessissa luminanssi- ja krominanssisignaalit käsitellään erillisinä kuvarumpuvahvistimelta asti. Tällä tavoin ei tarvitse tehdä lainkaan häviöllistä värierottelua, joka normaalisti jouduttaisiin tekemään digitoitaessa perinteisellä tavalla nauhurin komposiittiulostulosta. Erillisprosessoinnilla saavutetaan parempi kuvanlaatu.
ESELEC | Videodigitointi | Digitointiprosessi | Digitointihinnat | Esimerkkivideo |